Olen ylpeä näistä nettisivuista, vaikka niiden tekeminen olikin alkuun melkoista taistelua, ja tulen iloiseksi aina kun ihmiset löytävät minut täältä tai jostain muualta verkosta! Ikävää oli yhteydenottolomakkeen ongelmat tässä keväällä, mutta nyt niidenkin pitäisi olla takana päin. Itsensä suora markkinoiminen, kuten ”cold call” -soittojen tekeminen, on edelleen haastavimpia juttuja, mutta siitä on seurannut hyviä asioita, mikä on rohkaissut.

Vuoden aikana olen todennut tämän olevan melko yksinäistä työtä, vaikka useita duokavereita onkin. Monet soittotreenit tai muut työtapaamiset alkavatkin nykyään ensin tunnin kuulumisten vaihdolla ja yhteisellä työasioiden pohdinnalla. Se on ilo! Yksi eniten kaipaamistani asioista edellisestä työpaikasta on työyhteisö, jonka kanssa käydä läpi viikon hankaluuksia ja onnistumisia.

Tämän vuoden aikana myös ristiriitainen suhteeni Instagramiin ja muuhun someen vahvistui, ja päädyin lopulta vähentämään somen käyttöä merkittävästi. Olen siis siellä yhä läsnä, mutta jos minut haluaa tavoittaa nopeasti, tapahtuu se aina varmimmin soittamalla tai lähettämällä sähköpostia.

Kaiken ytimessä on kuitenkin musiikki. Se on tämän kaiken syy ja tarkoitus. Olen kiitollinen jokaiselle, joka on kysynyt minua keikalle, ja jonka järjestämässä tilaisuudessa olen saanut esiintyä. Olen saanut tehdä erilaisia juttuja ja olen kehittynyt. Aina jaksan yllättyä siitä, että kun treenaa niin kehittyy! Olen joutunut ajamaan autolla keikkapaikoille ja parkkihalleihin, mikä on yleensä jännittänyt enemmän kuin varsinaiset esiintymiset. Ohjelmistoni on laajentunut sekä yksin että yhdessä eri kokoonpanojen kanssa. Lisäksi olen alkanut hiljalleen kehrätä esiin taas omaa musiikkiani. Se on vielä ollut vain pientä tutkimista, mutta sille tahdon tehdä tilaa.

Kiitos jokaiselle keikan tilanneelle tai keikkaa kyselleelle, kiitos soittokaverit, kiitos yhteistyökumppanit ja keikkapaikat, kiitos rakkaat läheiset. Kiitos kaikille teille juhlapuhettani kuuntelemaan saapuneille! Se päättyy nyt.

Matka jatkuu. Ja laulu.